KUNNALLISET KULTAHÄÄT 1.1.2021
Tyrväntö syntyy ja kehittyy sivistyksen kautta
Suomalaisen yhteiskunnan merkittäviin kehitysvaiheisiin kuului maallisen ja hengellisen hallinnon erottaminen toisistaan 1860-luvulla tehdyin päätöksin. Tämän seurauksena syntyi myös Tyrvännön kunta, jonka vaakunan kaksi kuhaa viittaavat runsaisiin kalavesiin ja ruusu puutarhanhoitoon.
Kunnan tärkeä tehtävä alusta alkaen oli suomalaisten sivistäminen, joka luonnollisesti edellytti toimivaa koulujärjestelmää. Myös Tyrvännössä ensimmäiset ”näkyvät merkit” itsenäisestä kunnasta olivat nimenomaan kuntaan rakennetut kansakoulut, joihin vuokratiloissa toiminut koululaitos pikkuhiljaa siirtyi.
Tyrvännön ensimmäinen kansakoulurakennus Lahdentaassa otettiin käyttöön 1874 eli 11 vuotta aikaisemmin kuin naapurikunnassa Hattulassa. Myöhemmin kansakouluja rakennettiin myös Lepaalle, Lusiin, Retulaan ja Haukilaan.
Kehittyvä maalaispitäjä
Viime vuosisadan alussa Tyrväntö oli tyypillinen ripeästi kehittyvä hämäläinen maalaiskunta, jota myös sodat verottivat. Kansalaissodan ja toisen maailmansodan pyörteissä kuoli toista sataa tyrväntöläistä. Tyrvännön sankarihautausmaalla lepää 41 sankarivainajaa.
Tyrvännöstä kehittyi merkittävä sivistyksen keskus. Lepaan puutarhaoppilaitos perustettiin jo vuonna 1909 ja varsinainen opetustoiminta alkoi vuonna 1912. Lepaa nousi valtakunnalliseen maineeseen hedelmäviljelyllä ja siihen liittyvällä koetoiminnalla. Vielä sotien jälkeen kuntaan perustettiin metsätyönjohtajakoulu Lahdentaakse sekä Lepaan emäntäkoulu. Pienessä kunnassa oli siis kolme (3) valtakunnallisestikin merkittävää oppilaistosta.
Yksityiskohtana voisi mainita, että Petäyksessä koulutettiin sotien aikana myös suomalaisia sotilaslentäjiä. Heille valmisteltu talvikenttä sijaitsi Vanajaveden jäällä. Myös Arvo Ylppö toi lastensairaalan sotavuosiksi turvaan Lepaalle.
Tyrväntöläisten usko tulevaisuuteen ei horjunut edes sotien aikana, koska 1942 vihittiin käyttöön edelleen maisemassa olevat kunnantoimisto ja kunnalliskoti. Ne edustivat aikansa edistyksellistä rakentamista.
Sotien jälkeen yksi suurimmista asioista oli siirtokarjalaisten asuttaminen kanta-Suomeen. Tyrväntöön saapui noin 600 karjalaista, jotka tulivat pääosin Vuokselasta ja Kivennavalta. Heidät asutettiin ja samalla vahvistui Tyrvännön asema maatalouskuntana, kun noin 70 % kuntalaisista sai elannon maataloudesta. Myös väkiluku kasvoi ja tyrväntöläisiä oli lähes 2200, kun lähestyttiin 1950-lukua.
Kuntaliitos edessä
Sotien jälkeisinä vuosikymmeninä alkoi myös maaltapako, kun erityisesti nuoret ikäluokat suuntasivat kaupunkeihin. Tämä koetteli myös Tyrväntöä ja 1970-luvun lähestyessä kunnassa asui enää 1600 asukasta. Talous oli kuitenkin hyvin hoidettu ja Tyrväntö oli Etelä-Hämeen vähiten velkaantunut kunta. Lisäksi kunnassa sijaitsi useita oppilaitoksia sekä kaksi loma- ja kurssikeskusta (Petäys ja Leppäranta).
Pieniä kuntia liitettiin isompiin ja ”selviytymisrajaksi” valtio asetti 4000 asukkaan rajan. Tyrvännöllä oli edessä liittyminen johonkin ympäristökunnista. Vaihtoehtoina olivat Hämeenlinna, Hattula, Valkeakoski ja Hauho. Asiassa järjestettiin neuvoa-antava kansanäänestys, jonka tuloksena 75 % kannatti liittymistä Hattulaan. Myöhemmin vuonna 1978 liitettiin pohjoisia kyliä Valkeakoskeen ja nykyiset kuntarajat olivat syntyneet.
Juhlallinen loppu ja samalla uuden ajan alku
Uudenvuodenaattona vuonna 1970 tyrväntöläiset kokoontuivat ensiksi kirkkoon hartaustilaisuuteen, jonka jälkeen järjestettiin kuntaliitosjuhla 700 vieraan voimin Petäyksessä. Symbolisesti Tyrvännöntien rajakyltti kaadettiin Tyrvännön entisen kunnansihteeri Martti Lahtisen ja Hattulan kunnanjohtaja Seppo Ahon voimin. Tyrvännön ulkorajoille pystytettiin Hattulan kyltit. Uusi kunta oli syntynyt.
Tyrvännön kunnanhallituksen puheenjohtaja Lauri Kartano totesi Petäyksen juhlassa, että tunteet ovat sekavat, mutta ”Harkinnan jälkeen pyrkimyksenä on muodostaa Hattulan kanssa elinvoimainen maalaiskunta. Surujuhlaan ei ole syytä, koska yhteistyö Hattulan kanssa on sujunut tähänkin asti hyvin”. Viimeinen valtuuston puheenjohtaja oli Eino Heikkonen ja kunnansihteeri Jaakko Hannonen.
Tyrväntöläisiä yhteisestä 50-vuodesta kiittäen ja hyviin tuleviin yhteisiin vuosikymmeniin luottaen.
Hattulan kunnan puolesta
Pekka Järvi
Vs. kunnanjohtaja
Lähteet: Tyrvännön historia (Eero Ojanen), YLE, HäSa