Elatus-, huolto- ja tapaamisasiat

Lasten huoltoon, asumiseen, tapaamisiin ja elatukseen liittyvät asiat hoidetaan 1.1.2019 alkaen Kanta-Hämeen perheoikeudellisessa yksikössä.

Linkki Kanta-Hämeen perheoikeudellisen yksikön sivuille

Lapsen elatus

Lain mukaan molempien vanhempien tulee vastata lapsensa elatuksesta kykynsä mukaan. Kun vanhemmat asuvat erillään, on hyvä virallistaa muualla asuvan vanhemman elatusvastuu tekemällä asiasta kirjallinen sopimus.

Elatusapu

Elatussopimus tehdään kirjallisesti ja vanhempien yhdessä sopima elatusapusopimus vahvistetaan lastenvalvojan luona. Jotta elatussopimus voidaan vahvistaa, sen tulee olla lapsen edun mukainen. Elatusavun määrää arvioidaan yksilöllisesti. Avun suuruus riippuu lapsen tarpeista ja vanhempien maksukyvystä. Lisäksi siihen voi vaikuttaa henkilön muu elatusvastuu ja alaikäisten lasten määrä. Elatusapu päättyy lapsen täyttäessä 18 vuotta, mutta monet nuoret aikuiset tarvitsevat muun vanhemmiltaan saamansa tuen rinnalla joskus myös taloudellista tukea (kts. koulutusavustus).

Kun haluat tehdä lastasi koskevan elatussopimuksen tai muuttaa jo olemassa olevaa sopimusta/tuomiota muuttuneiden olosuhteiden perusteella, varaa aika lastenvalvojalta. Molemmat vanhemmat täyttävät omalta osaltaan varallisuusselvityksen elatusavun selvittämistä varten. Elatuapua maksetaan kuukausittain etukäteen.

Oikeusministeriö on antanut ohjeen (suositus) elatusavun suuruuden arvioimiseksi.  Elatusapu on sidottu elinkustannusindeksiin. Sosiaali- ja terveysministeriö ilmoittaa indeksikorotuksen suuruuden vuosittain joulukuun aikana.

Elatustuki

Jos lapsen elatusvelvollinen vanhempi laiminlyö sovitun elatusavun maksamisen tai maksettavaksi määritetty elatusapu on elatustukea pienempi tai isyyttä ei ole tunnustettu, turvataan lapsen elatus Kelan maksamalla elatustuella. Kela hoitaa elatustuen myöntämisen ja maksamisen sekä elatusapujen perinnän.

Koulutusavustus

Vanhemmat vastaavat lapsen koulutuksesta aiheutuneista kustannuksista myös sen jälkeen, kun lapsi on täyttänyt 18 vuotta, mikäli se on mahdollista vanhemman taloudellisen tilanteen  perusteella.

Koulutusavustuksen saamiseen voi vaikuttaa koulutuksen kestoaika, siitä aiheutuvien kustannusten määrä sekä lapsen mahdollisuudet koulutuksen päätyttyä itse maksaa koulutuksensa kustannuksia.

Koulutusavustus koskee käytännössä lukio-opiskelua ja ammattiin valmistavaa koulutusta. Koulutusavustussopimus voidaan laatia ja vahvistaa lastenvalvojan luona.

Lapsen huolto ja asuminen

Huoltajan tehtävänä on vastata lapsen hyvinvoinnista, kasvatuksesta ja tasapainoisesta kehityksestä. Hänellä on oikeus tehdä lasta koskevia päätöksiä, edustaa lasta sekä oikeus saada tietoja lapsesta.

Avioliitossa syntyneen lapsen huoltajia ovat molemmat vanhemmat. Avioliiton ulkopuolella syntyneen lapsen huoltaja on äiti. Vanhemmat voivat sopia isyyden tunnustamisen yhteydessä, kuinka lapsen huolto järjestetään.

Vanhempien erotessa lapsen huolto jatkuu yleensä yhteishuoltona tai vanhemmat voivat sopia, että huolto jää vain toiselle vanhemmalle. Samoin on tarpeen sopia kumman luona lapsi asuu.  Usein vanhemmat pääsevät keskenään yksimielisyyteen siitä, miten lapsen huolto ja asuminen sovitaan. Sopimus voidaan tehdä kirjallisena ja sen vahvistaa lastenvalvoja.

Jos vanhemmilla on asiasta erimielisyyttä, sosiaalityöntekijät voivat olla vanhempien apuna sopimukseen pääsemiseksi. Tällöin kannattaa varata aika keskustelulle lastenvalvojalta.

Vanhempien on huomioitava lapsen toivetta ja mielipidettä lapsen asumisesta sovittaessa. Valintaa ja vastuuta päätöksestä ei saa jättää lapsen tehtäväksi.

Vanhempien tekemää sopimusta tai tuomioistuimen päätöstä voidaan muuttaa uudella sopimuksella, mikäli vanhemmat ovat muutoksesta yksimielisiä.

Huoltomuodot

Yhteishuollolla tarkoitetaan, että vanhemmat päättävät yhdessä lapsen asioista. Lisäksi kummallakin huoltajalla on oikeus saada viranomaisilta lapseen liittyviä tietoja ja kumpikin toimii lapsensa edunvalvojana.

Yksinhuoltaja on yksin vastuussa lapsen asioista ja tekee lasta koskevat päätökset. Yksinhuoltoon on mahdollisuus liittää tiedonsaantioikeus etävanhemmalle.

Nk. rajoitetussa yhteishuollossa tuomioistuin voi vanhemman hakemuksesta päättää tehtävien jaosta huoltajien kesken.

Käräjäoikeus voi määrätä hakemuksesta lapselle vanhempien ohella tai sijasta jonkun muun henkilön huoltajaksi.

Huoltomuodosta ja tapaamisoikeuden laajuudesta riippumatta lapsen on virallisesti asuttava jommankumman vanhempansa luona. Virallisen asuinpaikan perusteella määräytyvät mm.

• kotipaikka
• päiväkoti, koulu, koulukyyti
• lapsilisä (elleivät vanhemmat toisin sovi)
• asumistuki
• elatus-, huolto- ja tapaamissopimuksen vahvistamiskunta

Huoltomuodolla ei ole vaikutusta vanhempien verotukseen, sosiaaliturvaan, lapsen oikeuteen saada elatusta molemmilta vanhemmilta, tapaamisoikeuteen eikä lapsilisän yksinhuoltajakorotuksen saantiin.

Lapsen tapaamisoikeus

Lain tarkoitus on turvata lapselle oikeus tavata vanhempien erosta huolimatta kumpaakin ja säilyttää suhteet sekä äitiin että isään. Lapsen kanssa asuvan vanhemman tulee omalta osaltaan auttaa lasta tapaamaan ja pitämään yhteyttä siihen vanhempaan, jonka luona lapsi ei asu.

Tapaamisten käytännön järjestelyistä, ajankohdasta ja tiheydestä kannattaa sopia täsmällisesti myöhempien erimielisyyksien ehkäisemiseksi. Vanhemmat voivat yhdessä sopien poiketa kirjallisesta sopimuksesta. Sopimus voidaan tehdä jatkuvana tai määräaikaisena.

Ennen sopimuksen tekoa lastenvalvojan luona vanhempien on hyvä keskenään neuvotella siitä, miten he toivoisivat lapsen tapaamisten järjestyvän. Riitaisissa tilanteissa lastenvalvoja voi olla apuna tapaamista koskevissa keskusteluissa.

Jos sopimukseen ei päästä

Joskus vanhemmat neuvotteluista huolimatta eivät pääse sopimukseen lapsen huoltoa, asumista ja/tai tapaamisoikeutta koskevissa asioissa, jolloin he voivat hakea päätöstä asiaan käräjäoikeudesta.

Ennen päätöksen tekoa käräjäoikeus pyytää yleensä selvityksen lastenvalvojalta vanhempien ja lasten tilanteesta. Selvitystä varten sosiaalityöntekijät tapaavat vanhempia ja lapsia yhdessä ja erikseen toimistossa ja kotikäynneillä. Sosiaalityöntekijät pyytävät yleensä tietoja esimerkiksi lapsen päivähoitopaikasta, koulusta ja muilta viranomaisilta. Selvityksessä on  tarkoitus kuvata molempien vanhempien valmiuksia huolehtia lapsesta sekä lapsen tarpeita ja omia mielipiteitä asiasta. Tuomioistuin käyttää selvitystä oman päätöksentekonsa tukena.

Jos vanhemmat pääsevät sopimukseen selvitystyön aikana, asia oikeudessa raukeaa ja sosiaalityöntekijät vahvistavat sopimuksen.

Joskus vanhempien tekemä vahvistettu sopimus tai oikeuden päätös ei arkielämässä toimikaan

Joskus lapsi ei tapaakaan muualla asuvaa vanhempaa  sopimuksesta huolimatta tai  tapaamisten ajankohdat tai muut käytännön asiat eivät ole toimivia toisen vanhemman mielestä. Joskus voi olla tilanteita, ettei hän voi turvallisesti luovuttaa lasta tapaajavanhemmalle. Isommat lapset voivat joskus vastustaa voimakkaasti tapaamiseen lähtemistä. Ne ovat vaikeita tilanteita lapsen lisäksi kummallekin vanhemmalle.

Tällaisissa tilanteissa kannattaa ensin yrittää neuvotella toisen vanhemman kanssa asiasta. Jos puheyhteyttä ei ole, kannattaa varata aika lastenvalvojalta. Jos kyse on lapsen turvallisuudesta tapaamisissa, on mahdollista aloittaa tapaamiset myös valvottuina. Valvotut tapaamiset voivat olla myös tarpeen, jos tapaamisissa on ollut pitkä tauko tai ne aloitetaan tilanteessa, jossa lapsella ei lainkaan ole ollut yhteyttä toiseen vanhempaan. Sosiaalityöntekijöiden avulla vanhempien on mahdollista sopia valvotuista tapaamisista.

Jos keskinäiseen sopuun ei keskusteluista huolimatta päästä, voi käräjäoikeudelta hakea oikeuden päätöksen tai sopimuksen täytäntöönpanoa. Tarvittaessa käräjäoikeus päättää täytäntöönpanosovittelusta ja antaa tehtävän sosiaalitoimen vahvistamille sovittelijoille.  Sovittelun avulla pyritään tukemaan kumpaakin vanhempaa toimimaan lapsen parhaaksi ja saada vanhemmat noudattamaan sopimusta tai päätöstä.