Kunnan kuulumisia helmikuussa 2026

Taloushaasteita

Julkisen talouden paineet näkyvät myös Hattulassa. Menot kasvavat, mutta tulokehitys laahaa perässä. Viime vuosien kunnan hyvä talouskehitys kääntyi viime vuonna alijäämäiseksi ja sama tahti jatkuu vielä ainakin 2026. Tämän vuoksi on kunnassa käynnissä aikaisempaa ankarampi talouden tasapainotusohjelma, jonka tavoite on kääntää talous ylijäämäiseksi vuonna 2028 ilman veronkorotuksia. Tavoite on kunnianhimoinen ja sitä haastaa heti alkumetreillä ennustettua heikompi verokehitys sekä hyvinvointialueen suunnitelmat terveysaseman lakkauttamisesta.

Vielä emme ole selkä seinää vasten, koska onnistuimme tällä vuosikymmenellä nelinkertaistamaan Hattulan kumulatiivisen ylijäämän. Se on vielä viime vuodenkin jälkeen noin 10 miljoonaa eli korkeammalla kuin kertaakaan ennen vuotta 2024.

Kunnan tavoite on välttää veronkorotukset, joka olisi periaatteessa ”helppo keino” tasapainottaa taloutta, mutta samalla lakaisisimme ongelmat maton alle. Tuloja on vain raavittava lisää ja menoja on edelleen karsittava, ennen kuin kosketaan veroprosentteihin. Vuoteen 2030 ulottuva tasapainotusohjelma tavoittelee lähes 4 miljoonan euron säästöä vuositasolla. Pienetkin purot ovat siinä tärkeitä.

Talouden tasapainottaminen menoja vähentämällä perustuu muun muassa seuraaviin asioihin

• 1. Lapsimäärä vähenee
  • Vuosikymmenen lopussa Hattulassa on 400 alle 15-vuotiasta vähemmän kuin vuonna 2024. Tämä vaikuttaa merkittävästi kuluihin, kun ryhmien määrä varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa pienenee.
• 2. Sopimus- ja hankintaosaamisen kehittäminen
  • Pitää tietää mitä tarvitsemme ja mistä kannattaa maksaa. Kunnalla on paljon eri hintaisia sopimuksia ja niitä tällä hetkellä tutkitaan tarkasti. ICT-puolella on jo merkittäviä liikkeitä tehty ja Hattula on edennyt kuntien takarivistä kohti kärkeä.
• 3. Työn tuottavuuden ja tehokkuuden parantaminen
  • Tehtävien tarkistaminen, tekoäly ja digitalisaatio valtaavat kehittävät uusia toimintamalleja. Henkilöstömäärä myös hallinnossa on vähentynyt ja vähenee jatkossakin.

Tulopuolella keskeisiä tekijöitä ovat

• 1. Kiinteistöverokertymän voimakas kasvu
  • Vuosikymmenen alussa Hattulan kiinteistöverokertymä oli noin 2,1 miljoonaa euroa vuodessa, kun se nyt lähestyy 3,5 miljoonaa. Kun kaikki lupa-asiat ja kiinteistötiedot on saatu kuntoon, kertymä voi nousta lähelle 4 miljoonaa vuodessa.
• 2. Yrittäjien toiminnan edistäminen
  • Yrittäjät ovat elinvoimaa. Kunta ja yrittäjät ovat allekirjoittaneet elinvoimalupauksen, jonka tavoite on edistää yrittäjyyttä. Vuodelle 2026 on hyväksytty myös yhteistoimintasuunnitelma.
• 3. Rakentamisen ja maankäytön edistäminen
  • Hattulaan ei tule uusia asukkaita tai yrittäjiä, jos ei löydy paikkaa asua ja yrittää, niin yksikertaista se on.
• 4. Hankkeiden eteneminen
  • Kunnassa on käynnissä yksityisiä kaavoituksia, kunnan omia rakennushankkeita sekä uusiutuvan energian hankkeita. Näiden kohtalo osoittaa suuntaa myös Hattulan tulevaisuudelle. Omien hankkeiden kustannusten on pysyttävä raameissa ja yksityiset hankkeet tuovat asukkaita, työpaikkoja sekä veroja.

Väestökehitys ja palvelut

Hattulan väestökasvu tai tarkemmin sanottuna väestökato on saatu hillittyä, mutta 10 000 asukkaan tavoite on tällä hetkellä valitettavan kaukainen. Viime vuosikymmenen lopun rajumpi väestökehityksen alamäki on vaihtunut loivaan alamäkeen. Kuluvalla vuosikymmenellä hattulalaisten määrä on laskenut vain noin 70:llä, kun viime vuosikymmenellä alamäki oli satoja. Tässä merkittävin syy on 2022-2025 onnistunut tonttikampanja, jolloin Hattula myi lähes 60 tonttia sekä myönsi vielä enemmän rakentamisen poikkeamislupia. Toista vastaavaan saavutukseen yltänyttä kuntaa ei vielä ole vastaan tullut. Nyt kuitenkin tonttikauppa ja rakentaminen on hidastunut.

Hattulassa on kyetty ylläpitämään palveluverkko ja on sitä myös kehitetty. Uusi lukio avattiin vuoden alussa ja kolme vuotta sitten valmistunut yhteiskoulun 1. vaihe saa jatkoa 2. vaiheen rakentamisen alettua. Vuoden 2027 lopulla uusi yhteiskoulu on sitten valmis. Pekolan suunnan koulun suunnittelu on myös aloitettu. Keskustelu kyläkoulujen lakkauttamisestakin on ollut tauolla ja siten kylille on annettu mahdollisuuksia kehittyä.

Palveluverkon kehittäminen maksaa ja kunnan velkataakka kasvaa noin 1000 eurolla per kuntalainen vuosikymmenen loppuun mennessä. Uskomme kuitenkin siitä selvittävän.

Hyvinvointialue suunnittelee Parolan uuden terveysaseman lakkauttamista, joka olisi merkittävä lovi palvelutarjonnassa. Kunta on neuvotellut hyvinvointialueen kanssa ja olemme valmiit tulemaan vastaan kiinteistön vuokrakuluissa. Tilanne on vakava, koska terveysasema on uusi ja velkaakin siitä on yli kolme (3) miljoonaa euroa jäljellä. Puhumattakaan palvelujen saavutettavuuden vaikeudet, jotka lakkauttamisen seurauksena tulisivat kohdallemme.

Kuluvan kevään aikana aluevaltuusto päättää terveysaseman kohtalosta. Hammashoito on jo päätetty siirtää pois vuoden 2027 alussa, mutta miten käy muiden palveluiden? Parolan terveysasema on koko maakunnan parhaiten toimiva ja kustannustehokas. Toivotaan ratkaisua, missä palveluja Parolassakin säilyy.

Valoakin on näköpiirissä

Kuulumisten alkupuoli on ollut täynnä haasteita, mutta periksi ei tietenkään anneta. Hattulalla on myös paljon mahdollisuuksia, jotka toivottavasti osaamme hyödyntää. Tarvitaan tahtoa ja rohkeutta viedä asioita eteenpäin myös silloin, kun se ei itseä miellytä.

Ehkä kyllästymiseen asti on toistettu kunnan hyvää sijaintia, mutta se on kuitenkin tosiasia. Sijaitsemme Helsinki – Tampere – Turku alueen keskellä, joka on 60 % keskittymä. Tuo osuus Suomen väestöstä, yrityksistä ja bruttokansantuotteesta kasvaa tällä alueella. Maakunnan puolustusvälineteollisuus on vahva ja monet hattulalaiset yritykset ovat mukana tuossa tuotantoketjussa. Työllisyystilanteemme on heikentynyt, mutta olemme edelleen paremmassa tilanteessa kuin ympäristökunnat.

Päärautatie ja moottoritie kulkevat Hattulan kautta, joten Suomen suurimpiin kasvualueisiin on meillä hyvät fyysiset yhteydet. Hattulan väestörakenne on vanhenemaan päin, mutta olemme edelleen ja myös tulevaisuudessa yleiskuvaan verrattuna nuorekas kunta.

Luottamusta lisäävät myös viimeaikaiset elinvoimatutkimukset, joissa Hattula on menestynyt erityisen hyvin. Tällä vuosikymmenellä on kuntamme elinvoima-, vetovoima- ja pitovoima kehittynyt kuntaluokassamme 9. parhaiten koko maahan verrattuna. Tämä suunta olisi hyvä pitää jatkossakin.

Pappilanniemessä 19.2.2026

Pekka Järvi

Kunnanjohtaja