Viime vuodet ovat opettaneet meitä selviytymään pandemiasta – vai olemmeko oppineet? Tiedämmekö, kuinka toimia, jos sähköt ovat pidempään poikki tai hanasta ei tulekaan puhdasta vettä? Tai jos teillä tai rautateillä sattuu onnettomuus ja ilmaan pääsee ei-toivottuja kaasuja, miten silloin toimimme?

Kriisit voivat olla pieniä tai isoja, mutta ne on helpompi kohdata, jos on edes jollain tavoin ennakkoon varautunut. Tässä artikkelissa käymme läpi yleisimpiä varautumisen kohtia – samoja asioita, joita on koulutettu ympäri maata 72-tuntia-varautumiskoulutuksissa.

Sähköt poikki

Kun sähköt katkeavat, moni toiminto keskeytyy. Olemme melko pitkälle riippuvaisia sähköstä, ja välittömästi kotona kaikki sähköiset laitteet lopettavat toimintansa. Tämän vuoksi on hyvä muistaa muutama tärkeä seikka:

1. Sammuta sähkölaitteet. Jos olet ollut valmistamassa ruokaa, käännä hellan levyt pois päältä. Pitkän sähkökatkon aikana et välttämättä muista levyn olevan päällä, mikä voi aiheuttaa vaaratilanteita. Jos olet silittämässä, irrota silitysraudan johto seinästä.
2. Sähkökatkos vaikuttaa nopeasti veden tuloon, jolloin esimerkiksi WC:tä ei voi vetää.
3. Jääkaapit ja pakasteet alkavat lämmetä. Jokainen oven tai kannen avaaminen päästää lämmintä ilmaa sisään. Tuotteet säilyvät kuitenkin pitkään hyvinä, kun turhia avauksia vältetään. Pakasteet voivat säilyä sulamatta useita vuorokausia, jos pakastinta ei avata.

Myös yhteiskunta lamaantuu nopeasti. Pankkiautomaatit, huoltamot ja kaupat lakkaavat toimimasta, koska ne tarvitsevat sähköä. Puhelinverkot eivät kestä pitkiä sähkökatkoja, ja tietoliikenne alkaa häiriintyä.

Ruoanlaitto sähkökatkon aikana

Kun sähköt ovat poikki, moni ruoka voidaan syödä kylmänä. Jos haluat lämmintä ruokaa, valitse helposti valmistettavia vaihtoehtoja. Jos kodista löytyy puuhella tai takka, niiden avulla voi hoitaa sekä ruoanlaiton että lämmityksen.

Muussa tapauksessa voi käyttää retkikeittimiä tai trangioita turvallisuus huomioiden. Ulkona ruokaa voi valmistaa grillillä tai nuotiolla. Ruoanlaitossa kannattaa käyttää ensin tuore- ja jääkaappituotteet. Jääkaapin ovea ei tule availla turhaan, vaan ruoanvalmistus kannattaa rytmittää.

Jos pakasteet alkavat sulaa, hyvä muistisääntö on: nolla-asteiseksi sulanut elintarvike voidaan valmistaa ruoaksi kypsentämällä tai kypsentää ennen uudelleen pakastamista.

Kuinka pysyä lämpimänä

Sähkökatkon aikana kodin lämpötila voi laskea. Siksi on tärkeää varata lämpimiä vaatteita ja peittoja. Ihminen pysyy lämpimänä myös syömällä säännöllisesti.

Ikkunat ja ovet tulee pitää suljettuina, ja tarvittaessa niitä voi tilkitä vaatteilla tai peitoilla. Viilenevässä asunnossa kannattaa pukeutua lämpimästi, käyttää villasukkia ja pipoa. Makuupussi auttaa lämmön säilyttämisessä, ja lisäpeitot tuovat lisälämpöä. Perheenjäsenten kannattaa nukkua yhdessä saman peiton alla lämmön säilyttämiseksi.

Vesikatko

Vedentulo voi estyä sähkökatkoksen tai veden saastumisen vuoksi. Pitkittyneissä tilanteissa viranomaiset järjestävät vedenjakelun erikseen ilmoitettavissa pisteissä. Tämän vuoksi kotona tulisi olla puhdas, kannellinen astia veden noutamista varten.

Ihminen pärjää ilman ruokaa muutamia vuorokausia, mutta vettä tarvitaan päivittäin. Juomaveden tarve on noin kaksi litraa vuorokaudessa henkilöä kohden. Lisäksi vettä tarvitaan ruoanlaittoon ja hygieniaan, yhteensä noin 1–2 ämpärillistä per henkilö.

Jos vedenjakeluun on tulossa katkoksia, vettä kannattaa varata etukäteen astioihin. Pullotettua vettä on hyvä pitää varalla. Hanasta otettu vesi säilyy käyttökelpoisena vain muutaman vuorokauden.

Jos vedentulo katkeaa, WC:tä ei voi käyttää normaalisti. Pitkittyneessä tilanteessa voi valmistaa varavessan esimerkiksi ämpäristä ja jätesäkistä. Tällainen jäte voidaan tilapäisesti laittaa sekajätteeseen, mutta pitkäkestoisissa tilanteissa tarvitaan erillisiä ratkaisuja.

Jos vesi on saastunutta, on varmistettava, ettei sitä käytetä vahingossa. Viranomaiset antavat ohjeet veden käytöstä.

Kotivara

Meidän jokaisen tulisi varautua poikkeusoloihin omilla toimillamme. Kotitalouksien varautuminen on taitoa, tietoa ja tarvikkeita. Kotivara tarkoittaa niitä arjessa käytettäviä asioita, joita kotoa tulisi löytyä riittävästi ilman erillistä “hätälaatikkoa”. Tärkeää on, ettei varastoja käytetä kokonaan loppuun.

Kotoa tulisi löytyä ruokaa vähintään kolmeksi vuorokaudeksi.

Kotivaraan kuuluu muun muassa:

• helposti valmistettavaa ruokaa sekä ihmisille että lemmikeille (säilykkeet, kuivatuotteet, keksit, korput, pähkinät, makeiset)
• pullotettua vettä (noin 2 litraa/henkilö/vrk)
• puhtaita ja kannellisia vesiastioita
• välttämättömiä lääkkeitä
• paristokäyttöinen radio, taskulamppu ja paristoja
• varavirtalähde puhelimelle
• retkikeitin tai muu ruoanlämmitysväline sekä tulitikkuja
• käteistä rahaa
• hygieniatarvikkeita (käsidesi, kosteuspyyhkeet, kertakäyttöhansikkaat)
• ensiaputarvikkeita
• käsisammutin tai sammutuspeite

Huomioi myös muut

Varautumisessa on tärkeää huomioida myös muut ihmiset. Lähellä voi olla ikäihmisiä, sairaita tai lapsiperheitä, jotka tarvitsevat apua häiriötilanteissa. Näistä asioista on hyvä keskustella jo normaaliaikana.

---

Kirjoittaja (2026): Pirkko Lokinperä, 72-tuntia -kouluttaja, Maa- ja Kotitalousnaisten jäsen

Teksti pohjautuu 72-tuntia-koulutusmateriaaliin. Lisätietoja: 72tuntia.fi

Vastuunjako

Hyvinvointialue kokoaa tilannekuvan ja johtaa toimintaa. Kunnat täydentävät paikallista palvelutasoa yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa niillä resursseilla, joita kunnilla on käytössään.

Varautumisen periaatteet

Varautumisohjeet löytyvät Oma Hämeen kotisivuilta. Sieltä löytyy esimerkiksi myrskytilanteisiin ohjeita ennen myrskyä, sen aikana ja myrskyn laannuttua.

Kaiken lähtökohta on kotitalouksien varautuminen. Kotitalouksien tulisi selviytyä kolme (3) vuorokautta eli 72 tuntia ilman sähköä, lämpöä, vettä ja ruokaa. Tämä tarkoittaa käytännössä esimerkiksi säilykkeiden ja kuivamuonan varastoimista kotiin.

Viranomaiset asettavat palvelutehtävät tärkeysjärjestykseen. Esimerkiksi kotihoidon toimintaedellytysten turvaaminen kuuluu näihin tehtäviin. Kotihoidon piirissä olevat ovat haavoittuvassa asemassa, ja heidän selviytymisensä varmistetaan ensisijaisesti. Mikäli palveluja ei voida viedä kotiin, ihmiset noudetaan tilapäiseen paikkaan. Jos hyvinvointialueen varaamat tilat loppuvat, pyydetään tukea kunnilta.

Mikäli kriisi pitkittyy ja 72 tuntia ylittyy, hädänalaisia talouksia kehotetaan tukeutumaan sukulaisiin ja ystäviin lyhytaikaisessa majoituksessa. Mikäli tämä ei ole mahdollista, kunta voi tarjota rajoitetusti tilapäistä majoitusta ja peseytymismahdollisuuksia. Käytännössä tämä tarkoittaa esimerkiksi lattiamajoitusta kouluilla.

Hattulassa on järjestetty kotivarautumisen koulutustilaisuuksia, mutta osallistujamäärä on ollut matala.

Tiedottaminen

Tiedon löytäminen on yksi keskeinen haaste. Vastuuorganisaatiot, kuten hyvinvointialue, pelastuslaitos, poliisi, vesilaitos ja kunta, tiedottavat omien kanaviensa kautta olosuhteista ja palveluiden tilanteesta. Hannes-myrsky ei esimerkiksi vaikuttanut kunnan tarjoamiin palveluihin.

Moni ei kuitenkaan tunne tarkasti eri organisaatioiden tehtäviä, ja apua haetaan usein kunnasta. Kunnan kotisivuille tullaan lisäämään varautumiseen liittyvä linkki, jonka kautta kuntalaiset pääsevät helposti muiden viranomaisten sivuille.

Virka-apu

Suomessa viranomaisyhteistyö on kansainvälisesti poikkeuksellisen toimivaa. Viranomaiset voivat pyytää toisiltaan virka-apua.

Hattulassa tulee helposti mieleen, että Panssariprikaatista voitaisiin hakea siirrettäviä voimakoneita sähköttömiä kotitalouksia varten. Prikaatissa aggregaatteja kyllä on, mutta kunta ei ole viranomainen, joka voi pyytää apua Puolustusvoimilta. Lain mukaan virka-apua voivat pyytää pääasiassa pelastuslaitos ja poliisi.

Lopuksi

Hyvinvointialueen valmiussuunnittelijat tekevät keväisin säännöllisiä kierroksia kuntiin ja kaupunkeihin.

Varautumisen peruslinjaukset ovat seuraavat:

• Hyvinvointialue johtaa kokonaisuutta.
• Kotitalouksien tulee selviytyä 72 tuntia ilman merkittävää ulkopuolista tukea. Haavoittuvimmassa asemassa olevat ovat hyvinvointialueen tiedossa.
• Tiedottaminen on keskeistä. Hattulassa on varauduttu myös tilanteisiin, joissa sähköiset viestintävälineet eivät toimi. Kunnassa olisi jatkuvasti miehitetty infopiste, ja kylillä toimisivat yhteyshenkilöt sekä ilmoitustaulut.

Jatkotoimenpiteet Hattulassa

• Kunnan kotisivuja täydennetään siten, että linkitykset vastuuorganisaatioihin toimivat.
• Selvitetään mahdollisuus järjestää kotien varautumiskoulutusta uudelleen.
• Yhteisökoordinaattori jatkaa työtään kylien varautumisen edistämiseksi.

---

Kirjoittaja (2026): Pekka Järvi, kunnanjohtaja

Hattulan asukkaana kyläturva merkitsee minulle yhteisöllisyyttä ja huolenpitoa. Kyse on siitä, miten selviämme yhdessä tilanteista, joissa arki ei pyöri normaalisti – tilanteissa, joissa itsestään selvät asiat, kuten sähkö, vesi, internet ja puhelinyhteydet, eivät ole käytettävissä. Ratkaisevaa on kyky jatkaa arkea myös silloin, kun nämä perusasiat puuttuvat.

Jos pysähdymme vasta hädän hetkellä miettimään, mistä saamme poikkeusoloissa lämmintä ruokaa, juomavettä tai sähköä, olemme myöhässä. Silloin ei välttämättä enää auta lähteä etsimään tarvikkeita kaupasta. Kallista aikaa kuluu turhaan, jos ei tiedä, mitä tehdä.

Yksi keskeinen varautumisen periaate on 72 tunnin varautumissuositus. Se tarkoittaa sitä, että jokainen pärjää kotona ainakin kolme vuorokautta ilman ulkopuolista apua.

Tämän suosituksen paras kaveri on kyläturva. Kriisitilanteissa yhteisö on valtava voimavara. On helpompi hengittää, kun tietää, että ympärillä on ihmisiä, joihin voi luottaa. Siksi kyläturvaa kannattaa rakentaa etukäteen osaksi kylän yhteistä tekemistä.

Helpoimmillaan kyläturva on kokoontumista kahvin ja pullan ääreen vaihtamaan kuulumisia ja ajatuksia turvallisuudesta. Se voi olla myös aktiivista harjoittelua, jos kyläturvaryhmä on rakentanut kyläradiojärjestelmän siltä varalta, että puhelinyhteydet eivät toimi. Jokainen yhteisö on erilainen, ja siksi kyläturvasta kannattaa tehdä oman porukan näköinen. Mukaan pääsee jokainen, joka haluaa osallistua.

Aloittaminen on helppoa. Nyt on koottu Kylävara-niminen materiaali, jossa on selkeitä ohjeita ja käytännön ideoita siihen, miten kylä voi parantaa omaa varautumistaan. Loppu on meistä itsestämme kiinni.

Kannustan kaikkia yhteisöjä tutustumaan toisiinsa ja tekemään turvallisuudesta yhteisen asian. Avun pyytäminen ja antaminen on helpompaa, kun tietää, mistä aloittaa.

Turvallisuus syntyy meistä itsestämme. Kun pidämme toisistamme huolta, koti on paljon muutakin kuin pelkkä asuinpaikka.

Kyläturva-asioihin saat apua kunnan yhteisökoordinaattorilta.

---

Kirjoittaja (2026): Teemu Aalto
kyläturvaryhmän yhteyshenkilö
Suotaalan–Lahdentaan kyläyhdistys ry