Liikunnan riemua lapsille jo 40-vuotta - jäätelöjuoksun juhlavuosi

Hattulassa joka kesä järjestettävä Jäätelöjuoksu saavutti jo kunnioitettavan 40-vuoden iän. Jäätelöjuoksun tarkoituksena on luoda lapsille onnistumisen kokemuksia liikunnasta, sillä kaikki juoksun suorittaneet palkitaan jäätelöllä ja kenttälajin (pituushyppy tai pallonheitto) suorittaneet saavat mitalin. Juoksuissa ei oteta aikaa eikä tapahtumassa ole perinteistä palkintojenjakoa. Näin pääpaino on vain liikunnan riemussa ja itsensä ylittämisessä. Tänä vuonna 300 lasta teki upeita suorituksia, kannusti kavereita ja nautti tapahtuman liikunnallisesta tunnelmasta Jäätelöjuoksussa. Toivotaan Jäätelöjuoksulle menestystä ja pitkää ikää seuraavaksikin 40-vuodeksi!

YK:n Lapsen oikeuksien sopimuksen mukaan jokaisella lapsella on oikeus lepoon, leikkiin ja vapaa-aikaan. Unicefin sivuilla (https://www.unicef.fi/tyomme/ajankohtaista/uutiset-ja-nakokulmat/2026/nain-voit-tukea-lapsen-liikunnallista-elamantapaa/) on listattu 5 vinkkiä siihen, miten tukea lapsen liikunnallisuutta, vinkit tiivistettynä alla. Liikunnan iloa kaikille!

1. Toimi esimerkkinä

Lapset oppivat toimintatapoja seuraamalla aikuisia. Kun liikkuminen näkyy omassa arjessasi – kävelyinä, pyöräilynä, ulkoiluna tai yhteisinä hetkinä – sinulle läheinen lapsi oppii, että liikkuminen on luonnollinen ja myönteinen osa elämää. 

Lapset ja nuoret toivovat tavallista läsnäoloa ja yhteistä tekemistä heille tärkeiden aikuisten kanssa.

2. Mahdollista ja rohkaise

Lapsen kiinnostus liikkumista kohtaan syntyy usein mahdollisuuksista. Aikuinen voi järjestää aikaa ja tilaa liikkumiselle: viedä ulos, ilmoittaa harrastuksiin, kuljettaa treeneihin tai kannustaa leikkiin pihalla ja lähiluonnossa. 

Ympäristö, jossa on riittävän vähän liikennettä ja muita fyysisiä vaaroja, tukee lapsen vapaata liikkumista. Lapsella tulee lisäksi olla tilaa ja mahdollisuuksia leikkiä ulkona vaihtelevassa ja haasteellisessa fyysisessä ympäristössä sekä luonnossa.  

Lapsi ei aina tarvitse liikkumiseen seuraa. Riittää, että hän tarvittaessa pääsee tukea tarjoavien aikuisten luokse. 

3. Tee liikkumisesta
hauskaa

Myönteinen ilmapiiri lisää lapsen motivaatiota liikkua. Liikkumisen ei tarvitse olla tavoitteellista suorittamista tai kilpailua. Leikki, ilo ja yhdessä tekeminen ovat tärkeämpiä kuin taidot tai tulokset. 

Kun liikkuminen tuntuu mukavalta, lapsi haluaa palata sen pariin yhä uudelleen. 

4. Huomaa arjen pienet
liikkumisen mahdollisuudet

Liikkuminen ei aina tarkoita urheilua. Pihaleikit, koulumatkat, yhteiset siivoushetket ja retket luontoon ovat kaikki arvokasta liikkumista. Arjessa kertyvä liike on usein lapselle luontevinta. 

Meidän aikuisten on etsittävä ja vaadittava lapsille tilaa liikkua. Kaikki liike lasketaan: pulkkamäki, koiralenkit, puissa kiipeily, kotityöt. Aikuinen voi tehdä liikkumisesta luontevan osan arkea. 

5. Auta lasta
löytämään itselleen
sopivat tavat liikkua

Jokainen lapsi on erilainen. Toista innostaa joukkueurheilu, toista rauhallinen liikkuminen tai omaehtoinen leikki.  

Liikunnallinen elämäntapa ei synny pakolla – se kasvaa turvallisessa, myönteisessä ja kannustavassa arjessa, jossa aikuinen kulkee lapsen rinnalla. 

Kuuntele, kannusta ja ole tukena myös silloin, kun liikkuminen tuntuu lapsesta vaikealta. Tärkeintä on, että lapsi kokee tulevansa hyväksytyksi ja kannustetuksi omana itsenään.