Hämeenlinnan ja Hattulan vesien tilan seuranta 2024
Hämeenlinnan ja Hattulan vesien tilan seuranta 2024
Hämeenlinnan ja Hattulan pintavesien tilaa seurattiin vuonna 2024 ympäristön tilan seurantaohjelman mukaisesti kahdeksalla järvellä ja yhdellä ojapisteellä. Seurantajärviksi valittiin eri kokoisia järviä eri puolilta toiminta-aluetta, joiden edellisestä seurannasta oli useampi vuosi aikaa tai joiden virkistyskäyttö on merkittävää. Valinnassa huomioitiin asiakasyhteydenottojen kautta tulleet pyynnöt vesien tilan selvittämisestä sekä Hämeen ELY-keskuksen ehdotukset seurantakohteiksi.
Tutkimusjärviä olivat Iso-Salanti (Kalvola), Rietajärvi (Renko), Aulangonjärvi (Hämeenlinna), Akkijärvi (Hauho), Kastanajärvi (Tuulos), Alanne (Lammi), Iso-Roineeseen kuuluva Sappeenjärvi (Hauho) sekä Ylinen Savijärvi (Hattula). Ojavesinäyte otettiin Iso-Roineeseen laskevasta Iso-Talvilahden ojasta. Rietajärvestä tutkittiin vedenlaadun lisäksi kasviplanktonit, josta on erillinen raportti. Vesinäytteiden tulokset ovat saatavilla ympäristötiedon hallintajärjestelmä Hertan pintavesiosiosta ja yhteenveto tuloksista on koottu Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla julkaistuun raporttiin.
Vesien tilan seurantatutkimuksia jatketaan vuonna 2025 ja seurantakohteet esitetään keväällä valmistuvassa Ympäristön tilan seurantaohjelmassa 2025.
Hattulan Lehijärven valuma-alueelta tulevaa kuormitusta tutkittiin
Syksyllä 2024 valmistui Lehijärven valuma-alueen kuormitusselvitys, joka teetettiin yhteistyössä HS-Veden, Hämeenlinnan kaupungin, Hattulan kunnan ja Lehijärven suojeluyhdistys ry:n kanssa. Selvityksen toteutti KVVY Tutkimus Oy. Keskeisenä tavoitteena oli selvittää järveen kohdistuvaa kuormitusta maankäyttömuodoittain (hulevedet, viemäriylivuodot, maa- ja metsätalous, virkistystoiminta mm. Golf-kenttä, muu toiminta). Lehijärveen laskevien ojien vedenlaatua ja virtaamaa seurattiin vuoden ajan yhteensä 12 näytteenottokierroksella. Näytepisteitä oli 10, joista neljällä pisteellä näytteenotto oli kuukausittain ja kuudella pisteellä neljä kertaa vuoden aikana. Seurantajakson tuloksia voidaan myöhemmin hyödyntää Lehijärven kuormitusta alentavien toimenpiteiden tunnistamisessa ja suunnittelussa.
Merkittävin osuus Lehijärven valumavesistä ja ravinnekuormituksesta tuli pinta-alaltaan suurimmalta, osittain Hämeenlinnassa sijaitsevalta Myllyojan valuma-alueelta. Myllyojan alueella merkittävin ravinnekuormitus tuli valuma-alueen alaosan peltoalueilta, mutta myös valuma-alueen yläosan asemakaava-alueiden hulevesivaikutus oli havaittavissa. Varsinkin tulva-aikoina typen ja fosforin ainevirtaamat olivat poikkeuksellisen suuria. Myllyojassa havaittiin muutamilla näytekierroksilla kohonneita bakteeripitoisuuksia. Hygieenisen laadun heikkenemisen aiheuttajan selvittämiseksi tarvitaan lisätutkimuksia etenkin valuma-alueen yläosalla. Raportti Lehijärven valuma-alueen kuormitusselvityksestä on julkaistu Hämeenlinnan kaupungin verkkosivuilla.
Selvitysten raportit saatavilla: Vesistöjen tilan seuranta - Hämeenlinna
Lisätietoa:
Petra Korkiakoski, ympäristötarkastaja, p. 0400712830
