Yhteisövaikuttavuustyössä tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä

Yhteisövaikuttavuustyö etenee mainiosti Kanta-Hämeen hyvinvointialue Oma Hämeessä. Yhteisjohtamisen käytäntöjen kanssa on päästy vauhtiin, ja parhaillaan käynnistetään asiakastyön yhteisiä rakenteita. Haastavinta muutoksen toteuttamisessa on erilaisten näkökulmien kohtaaminen. ”Ratkaisu on vuorovaikutus. Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa tietystä vinkkelistä, voidaan niistä koota yhteinen kokonaisnäkemys. Tärkeintä on säilyttää asiakas keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan”, korostavat perhekeskusasiantuntija Milla Mäkikomsi ja hyvinvointipäällikkö Anne Riihilahti.

Yhteisövaikuttavuustyö muodostuu kahden toisiaan tukevan rakenteen – johtamisen ja käytännön työn – varaan. Oma Hämeen maakunnallisilla ja seudullisilla yhteistyöryhmillä on omat vakiintuneet toimintatapansa: maakunnallisissa ryhmissä keskitytään strategiseen johtamiseen, kun taas seudullisissa käsitellään arkisempia johtamisen ja yhteistyön kysymyksiä. Parhaillaan alueella luodaan asiakastyötä tukevia rakenteita.

”Huomasimme, että tarvitsemme monialaisen verkoston, jossa yksittäisten asiakkaiden asioiden sijaan edistetään yhteisön hyvinvointia laajemmin. Tähän tarpeeseen syntyi Arkitiimiksi kutsuttu yhteisöllinen rakenne ja sen rinnalle asiakaskohtainen Oma Tiimi”, Milla Mäkikomsi Oma Hämeestä kertoo.

Arkitiimien keskeisenä tavoitteena on tutustuttaa samalla alueella asiakastyötä tekeviä toisiinsa, kehittää eri toimijoiden monialaista ajattelua ja tehdä havaintoja asukkaiden elinympäristöstä. Arkitiimit myös järjestävät yhdessä asukkaille suunnattua toimintaa, kuten ryhmiä, teemapäiviä ja tapahtumia.

Oma Tiimi taas on monialainen verkostotyön malli, jota hyödynnetään, kun yksittäisen asiakkaan tai perheen ympärille tarvitaan usean eri organisaation muodostama verkosto. Malli on kehitetty yhteistyössä hyvinvointialueen, kuntien, järjestöjen, seurakuntien ja asiakkaiden kanssa, ja se otetaan Kanta-Hämeessä käyttöön vuoden 2025 aikana.

Arkitiimeissä kannattaa hyödyntää olemassa olevia rakenteita

Arkitiimit käynnistettiin Oma Hämeessä viime vuonna kokeiluna. Niitä on testattu onnistuneesti muun muassa Hattulassa, jossa tiimiin kuuluu edustajia koulusta, nuorisotyöstä, ehkäisevästä päihdetyöstä, poliisista, asumisneuvonnasta, työllisyyspalveluista, Hämeenlinnan ammattiopistosta, seurakunnasta ja järjestöistä.

”Ei kannata perustaa uusia työryhmiä, jos kunnassa on valmiiksi olemassa jokin laaja ryhmä. Meillä arkitiimi liitettiin osaksi jo aiemmin toiminnassa ollutta yhteistyöelintä, Hattula-verkkoa”, hyvinvointipäällikkö Anne Riihilahti vinkkaa.

Milla Mäkikomsi kehuu Hattulan ratkaisua.

”Alkuperäinen idea olikin, että arkitiimi voidaan toteuttaa jo olemassa olevassa rakenteessa, ja Hattula on tässä edelläkävijä. Kannustamme myös muita kuntia miettimään vastaavantyyppisiä, juuri niille sopivia ratkaisuja.”

Vuoden kestäneen kokeilun jälkeen arkitiimien todettiin vuodenvaihteessa tarvitsevan vielä kehittämistä. Tiimejä työstetään tänä keväänä, ja ne on tarkoitus ottaa uudelleen käyttöön huhtikuussa entistä laajempina kokonaisuuksina.

Oleellisinta on tiedonkulku eri ammattiryhmien kesken

Oma Hämeessä on työstetty myös Oma Tiimi -rakennetta jo pidemmän aikaa. Tiimin mallinnus on pian valmis, ja se otetaan käyttöön vaiheittain. Tavoitteena on sujuvoittaa sen avulla monialaista verkostotyötä.

Myös Hattulassa odotetaan innostuneena Oma Tiimi -työskentelyä. Palavereissa tulee olemaan edustettuna monia ammattiryhmiä eri organisaatioista, ja Anne Riihilahtea kiinnostaa etenkin tiedon kulun onnistuminen.

”Jotta työryhmä toimii, pitää mielestäni tietää, mitä toisen toimenkuvaan kuuluu. Tällöin syntyy luottamus, uskalletaan kertoa asioista ja ottaa niihin kantaa.”

Myös muutosvastarinta edistää muutosta

Milla Mäkikomsin ja Anne Riihilahden mielestä vaikeinta yhteisövaikuttavuustyössä on saada erilaiset näkökulmat kohtaamaan.

”Lähestymme elämää, ilmiöitä ja ihmisyyttä eri tavoilla sekä nostamme tilanteista esiin eri asioita. Myös organisaatioissamme on erilaiset rakenteet ja toimintalogiikat”, Mäkikomsi luettelee.

Ratkaisu ongelmaan on vuorovaikutus.

”Kun oivalletaan, että jokainen katsoo asiaa jostakin näkökulmasta, voidaan niistä koota yhdessä näkemys koko tilanteesta. Tärkeintä on säilyttää asiakas koko ajan keskiössä ja ymmärtää hänen todellisuuttaan. Tämä vaatii rohkeutta luopua asiantuntijaroolista.”

Muutokset ovat herättäneet myös vastarintaa, mutta se on Mäkikomsin mielestä vain hyvä asia: kriittiset äänet ovat tärkeitä, kun puretaan olemassa olevia ratkaisuja uusien muodostamiseksi. Niiden avulla huomataan kohtia, joita pitää pysähtyä pohtimaan tarkemmin.

Myös Hattulassa Arkitiimi kohtasi aluksi hieman vastustusta, mutta nyt laaja toimijajoukko on havaittu hyväksi. Epäilykset vähentyivät, kun muutoksissa edettiin pienin askelin ja osalliset saivat itse miettiä, miten asioita voisi tehdä toisin.

Toimintakulttuurin muuttaminen on suuri kasvumatka

Milla Mäkikomsi kertoo, että yhteisövaikuttavuustyön edistäminen Oma Hämeessä on ollut hänelle suuri kasvumatka.

”Teemme isoa toimintakulttuurin muutosta ja kasvamme toisenlaiseen tapaan ajatella ja tehdä. Seuraava iso haasteemme on mukauttaa palveluvalikoimaamme asiakkaiden nykyisiin tarpeisiin. Tämä tarkoittaa sitä, että luovumme rohkeasti joistain asioista lisätäksemme toisia. Päätösten on kuitenkin perustuttava tietoon, jolloin rajalliset resurssit voidaan kohdentaa asiakasta hyödyttävimmin.”