Kehyskunnan elinvoima

Hattula on Hämeenlinnan kehyskunta, vaikka kartan mukaan voisi saada erilaisen käsityksen. Kun Hämeenlinnalla menee hyvin, niin yleensä menee hyvin Hattulassakin. Menestys ei tunne kuntarajoja, hyvää valuu myös naapuriin.

Kunta on kuntalaisia varten ja kerää veroja sekä maksuja palvelujen tuottamiseksi. Kuntatalouden ylle on ennustettu synkkiä pilviä ja todennäköisesti nykyisessä laajuudessa kaikkia palveluja ei jatkossa kyetä toteuttamaan, jos nykytahti jatkuu. Tulevaisuus on kiinni elinvoimasta eli pitkälti rahojen riittävyydestä palveluihin. Tärkeää on ymmärtää oman kunnan vahvuudet, kuten myös heikkoudet, ja rakentaa tulevaisuutta nämä huomioiden.

Hattulan hyvä sijainti pääväylien varrella ei tee meistä ainutlaatuista, vaan pitää erottautua positiivisesti. Tärkeää on tehdä asiat mahdollisiksi ja vieläpä ripeästi, sillä kaikilla ei ole aikaa odottaa. Valitettavasti laaja sääntöviidakko ei asioita edistä. Vuosikaudet on Suomessa puhuttu byrokratiatalkoista, valitettavasti käytäntö ei aina puhu sen onnistumisen puolesta. Mutta jos asenne on kunnossa, ollaan jo oikealla polulla, eikä se maksa mitään.

Kehyskuntana emme voi kilpailla samoilla resursseilla kuin keskuskaupunki. Hattulan on vaikea haastaa Hämeenlinna Postin jakelukeskuskilpailussa, mutta olemme iloisia, jos naapuri jakelukeskuksen saa. Varmasti muutamasta työntekijästä tulee hattulalaisia veronmaksajia.

Miten houkutellaan muuttajia? Tässä asiassa varhaiskasvatus ja perusopetus ovat elinvoimatekijöitä. Hattulan koulut on kyetty pitämään ihmisen kokoisina, kouluissa on turvallista ja kotoisaa. Kotien palaute on ollut kiittävää. Parolan lukion säilyminen oli tärkeää ja ensi vuonna saamme vielä uudet tilatkin. Yhteistyö Koulutuskuntayhtymä Tavastian ja Hämeen Ammattikorkeakoulun kanssa vahvistavat Hattulan elinvoimaa täydentämällä nuorten kasvupolun. Lapsiperheen on hyvä asua Hattulassa.

Kylät ovat elinvoimatekijä. Vaikka iso muuttovirta suuntaa kaupunkeihin, aina riittää maaseudulle asukkaita, kunhan sijainti on hyvä. Hattulassa voi asua kylässä lähellä luontoa, kouluja, muita palveluja ja vieläpä hyvien liikenneyhteyksien päässä. Tonttikauppa on käynyt hyvin, mutta rivi- ja kerrostaloasunnoista on huutava pula. Tervetuloa rakentamaan!

Maankäyttö on elinvoimaa. Hattulassa on käännetty takavuosien negatiivisen väestökehitys parempaan suuntaan ja siihen on keskeisesti vaikuttanut joustava maankäyttö. Paikan löytyminen omalle kodille on tehty mahdolliseksi koko kunnassa, mutta se on edellyttänyt joustavuutta maankäytössä.

Toimivat yhdistykset, järjestöt ja seurat eli kolmas sektori on elinvoimaa, koska kaikkea kunta ei pysty tarjoamaan. Hattulassa toteutuu useita palveluja yhteistyössä. Kaikki tuntevat Hattulan Hiihtoladut, mutta monia muitakin löytyy kuten juuri työstään palkittu Mannerheimin Lastensuojeluliiton Tyrvännön yhdistys. Kunnassa on työntekijä, jonka tehtävä on nimenomaan kolmannen sektorin toimintaedellytysten parantaminen.

Ilman yrittäjiä ei elinvoimaa ole. Hattulassa on perustettu yhteistyöelin kunnan, yrittäjien ja maatalousyrittäjien yhteistoiminnan kehittämiseksi. Hattula ei ole yritysbarometreissä loistanut ja ainoa suunta on ylöspäin.

Onko Hattula elinvoimainen ja houkutteleva kunta, sen arvioivat kuntalaiset. Tuoreen Kuntaliiton tutkimuksen mukaan yli 90 % hattulaisista kokee elämänlaatunsa hyväksi tai erittäin hyväksi. Hattulalaiset arvostavat kunnan palveluiden sujuvuutta, yhdessä tekemistä, läheisyyttä, turvallisuutta ja tuttuja kasvoja. 

Hattula ei pärjää yksin ja olemme riippuvaisia maakunnan elinvoimasta. Yrittäjien juuri julkaisemassa elinvoimabarometrissä Kanta-Häme oli 18 maakunnan joukossa ”pahnan pohjimmainen”. Maakuntaa kritisoidaan muun muassa verkostoitumisen ja yhteistyön heikkoudesta. Jos barometri ratkaisee tulevaisuutemme, se ei ole häävi. Onko liikaa toivottu yhtä maakuntaa kolmen seutukunnan sijaan, koska lopulta olemme samassa veneessä. Pelkkä hyvä sijainti ei enää riitä, sillä teot ratkaisevat.

Pekka Järvi

Kunnanjohtaja

Hattula